Omega on yksi tunnetuimpia ja arvostetuimpia rannekellojen brändejä. Sen tarinaan kuuluvat brittien kuninkaalliset ilmavoimat, avaruuslennot ja James Bond -elokuvat. Mielikuvat Omegasta vievät siis kivenkovien ammattilaisten ja miehisten toimien pariin. Tätä tukevat jykevä kuori, mekaaninen koneisto ja analogiset osoittimet.
Monille kelloharrastajalle kelpaa vain mekaaninen kello. Se tarkoittaa, että koneisto saa voimansa vedettävästä jousivoimasta tai käden liikeestä.
Mutta mitä Omega meni tekemään 1973? Valmisti elektronisen rannekellon TC-1, jossa ajan näyttö perustui led-tekniikkaan punaisin numeroin. Kelloa markkinointiin aikatietokoneena, ja se oli ensimmäinen Euroopassa myynnissä ollut led-näyttöinen rannekello. Vaikuttaako tämä enää sotilaan, seikkailijan tai astronautin kellolta?
Onneksi jykevyys ja maskuliinisuus sentään säilyi rannekkeessa ja kulmikkaassa kellokuoressa. Kelloa tehtiin ruostumattomasta teräksestä, kullattuna ja kultaisena. Olen pitänyt käsissäni kultaista versiota, ja täytyy sanoa, että se oli vaikuttava vekotin.
Siinä ei ollut mitään keskinkertaista tai hienostelevaa huolimatta digitaalisesta näytöstä. Se on painava, itsevarma, muodoiltaan ankara, ja jos se olisi ihminen, en menisi haastamaan riitaa sen kanssa. Aikansa futuristinen kellomonsteri.
Jos Omega TC-1 -kello kiinnostaa, sellainen on myynnissä Helanderin huutokaupassa tulevana viikonloppuna. Helanderilla ei ole lähtöhintoja, mutta kansainvälisillä markkinoilla kellon hinta liikkuu noin 300–1 400 eurossa. Hintaa nostavat hyvä kunto ja alkuperäispakkaus.
Tällaisten kvartsitekniikkaan (kello mittaa aikaa kvartsikiteen värähtelyn mukaan) perustuvien 1960–70-luvun rannekellojen keräily on lisääntynyt viime vuosina varsinkin ulkomailla. Mielenkiinto kohdistuu ennen kaikkea huippubrändeihin, kuten Omega, Rolex ja Seiko, mutta Suomessa kiinnostus kvartsikelloihin on pienempää kuin mekaanisiin kelloihin.
Helanderin huutokauppaluettelo
