Keräilijöiden aarteita Designmuseolla

 Designmuseolla avautuu perjantaina näyttely, jossa tunnetut ja vähemmän tunnetut keräilijät esittelevät aarteitaan. Esineet ja kokoelmat ovat upeita ja on hienoa saada kerrankin näyttely heistä, joille esineet ovat intohimo. Keräilijöitä on valittu laidasta laitaan, samoin keräilykohteita. Löytyy uniikkiesineitä, antiikkiryijyjä, lenkkitossuja, muumimukeja, tiikkiastioita ja suomalaista käyttödesignia. Paitsi itse esineet, myös tarinat siitä, miksi keräillään, herättivät kiinnostukseni.

Syitä keräilyyn on useita varmasti yhtä monta kuin keräilijöitäkin.

Keräily voi olla  lähes pakkomiellettä vastaava intohimo, elämäntapa ja harrastus. Joku keräilee "pelastaakseen" joko muiden ylenkatsomat esineet joutumasta hukkaan tai ostaa kansallisaarteet, jotta ne eivät päätyisi ulkomaille. Salapoliisiluonteelle keräily on tutkimusmatka sekä mahdollisuus oppia taiteesta ja taiteilijasta. Yksi rakastaa tonkia kirpputoreja etsiessään puuttuvaa palasta kokoelmaansa, toinen taas nauttii kansainvälisten huutokauppojen tiiviistä tunnelmasta.

Kun omaisuutta on karttunut tarpeeksi, keräily ikään kuin kuuluu asiaan. Se voi olla tapa korostaa statusta, tai toteuttaa kulttuurisia tai esteettisiä päämääriä. Mielummin sitä toki katsoo kauniita esineitä vitriinissä kuin arvopapereita kassakaapissa. Jollekin keräily voi olla siinä sivussa myös sijoituskohde. Tosin sellainen, jota ei lähtökohtaisesti koskaan myydä.

Ehkä meistä kaikista löytyy pieni keräilijä? Se pikkupoika, joka keräsi purkkapakettien tarroja. Tai mummin pitsiliinoja ja pellavapyyhkeitä tallentava perheenäiti. Keräily voi olla pienimuotoista vaatimattomalla budjetilla tai päinvastoin. Joillekin keräilyn lähtökohta voi olla harvinaisuus, laatu tai arvo. Toiselle taas arjen katoavien tavaroiden taltiointi voi olla sysäys keräilyyn. Moni aloittaa keräilyn jostain esinetyypistä, taiteilijasta tai valmistajasta ja keräilyn karattua käsistä päätyy lopulta keräilemään laajemmin esimerkiksi suomalaisen muotoilun kultakautta.

Keräily ei opeta pelkästään muotoilusta, taiteilijasta tai estetiikasta. Esineet kertovat arjen historiasta, loisteliaista triennaalivoitoista ja tarinaa myös suomalaisuuden luomisesta. Esineet tuovat mieleen muistoja ja niiden avulla hahmottaa myös miten maailma on muuttunut.

Osa keräilyn riemusta on kokoelman hiljalleen kartuttaminen. Täydellinen kokoelma on unelma, jota kohti pyritään. Täyttymättömänä se pitää kiinnostusta yllä, koska täydellistä kokoelmaa tuskin koskaan voi saavuttaa. Todellinen keräilijä nauttii löytöretkistä. Entäpä mitä tapahtuu kun kokoelma on valmis?

Liisa ja John Herwegin Fennia-sarjaa.
Nina Ylösen Muumimukikokoelma on aloitettu vuona 2014. Kasassa on 97 erilaista mukia, mutta himottu Fazermuki puuttuu.
Kyösti Kakkonen on varmasti tunnetuimpia suomalaisen muotoilun keräilijä. Hänen designkokoelmansa kattaa jo lähes 10 000 esinettä. Kuvassa Gunnel Nymanin lasia.
Ruotsalainen Thomas Lindblad aloitti muoviesineiden keräilyn 1990-luvulla, jolloin niiden arvostus ja epäilemättä myös hinta oli alhainen. Lindbladin esineistä on koottu 35 eri näyttelyä Ruotsissa.
Jonas Forthin kauniit tiikkiesineet ovat pitkän keräilyn tulos. Hänen aloittaessaan keräilyn niitä kohtaan ei tunnettu laajempaa kiinnostusta. Toista on nyt.
Jyrki Kippolan ja Pirkko Paanasen kokoelmissa on Oiva Toikkaa.
Juhani Lemmetti on aina ihaillut Yrjö Kukkapuron tuotantoa ja heistä tuli myös hyvät ystävät. Lemmetin kokoelmassa on sekä prototyyppejä että sarjatuotantoa.
Chaim "Poju" Zabludowiczin ja hänen Anita-vaimonsa kokoelmassa on paljon Alvar Aaltoa.
Tuomas Sopasen 550 ryijyn ryijykokoelmaan kuuluu ryijyjä 1700-luvulta moderneihin designryijyihin. Vaikka aika modernilta näyttää on myös tämä yli kaksisataa vuotta vanha kaunotar.
Nuoren keräilijä Iivari Viilomaan kokoelmaa, jossa pääosassa suomalainen lasi, kuten Saara Hopean, Aino Aallon ja Kaj Franckin tuotanto. Viilomaa on aloittanut keräilyn vuonna 2015 ja koossa on jo lähes 700 esinettä.

Designmuseon Keräilijät ja kokoelmat aukeaa huomenna perjantaina 25.10.2019. Mukana myös useita muita huippukeräilijöitä ja heidän aarteitaan sekä museon omaakin kokoelmaa: harvinaisia värejä, koe-eriä ja myös väärennöksiä.

Lämmin suositus esineitä ja keräilyä rakastaville!

 

Myös jalkineita voi keräillä. Meidän eteisemme olisi varmasti keräilijän paratiisi. ;-)

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa