Te, jotka olette lukeneet blogiani pidempään, olette ehkä kiinnittäneet huomiota, että maalattu lasi on yksi heikkouteni. Siinä yhdistyy mielestäni kaunis arkiesine käsinmaalattuun uniikkiesineeseen. Ja mikä parasta, näitä lasiesineitä saa kirppareilta ja erilaisista tapahtumista suhteellisen edullisesti. Ainakin vielä.
Lasiesineisiin maalattiin kuvioita paitsi kauneuden tähden, myös -etenkin pula-aikana- peittämään lasimassan epätasaisuuksia tai virheitä. Yhtä kaikki kukkaset, pallot ja lehdet koristavat kuppeja, maljoja, kannuja ja tuovat sisustukseen tai kattaukseen mukavan väriläiskän.
Nämä kukat eivät koskaan kuihdu.
Tapiolassa WeeGee näyttelykeskuksen tiloissa, Espoon kaupunginmuseossa on parhaillaan mielenkiintoinen näyttely Kauklahden lasitehtaan historiasta. Näyttelystä käy ilmi, miten moni tunnettu nimi on toiminur myös Kauklahden tehtaan palveluksessa: Helena Tynell, Kyllikki Salmenhaara, Auvo Nuolivaara, Kirsti Lemminkäinen, Helinä Pitkänen ja Lyyli Molander-Aho.
Helena Tynell (1918-2016) työskenteli Kauklahden tehtaalla vuodesta 1946 sen lopettamiseen saakka. Tynell suunnitteli malleja sekä kristallille että puhallutulle lasille. Suunnitelmat toteuttivat Mauri Hermunen (1926-2009) ja Theodor Käppi (1902-1972). Hiljattain löysin Niittykummun Fidasta Tynellin ja Hermusen yhteistyönä tehdyn kauniin lasiesineen.
Lasitehdas Kauklahdella oli monesti koko perheen työpaikka.Tehtaalla oli töissä myös lapsia, alaikäisiäkin. Lasitehtaassa oli selkeästi jaettu työt sukupuolen mukaan: miehet työskentelivät raskaammissa töissä lasihytissä, muotti- ja metallipajalla sekä kaivertajina. Miehet työskentelivät myös varastolla ja pakkaamossa. Kuva otettu näyttelytilassa
Naiset tekivät kevyempiä töitä hiomossa, hytissä ja pakkaamossa. Muottipajalla he puhdistivat muotteja.
Kaikki lasimassa käytettiin hyödyksi. Puhaltajat valmistivat jäljelle jääneestä massasta "puhdetöitä" omalla ajallaan omien mieltymyksiensä mukaan. Osa töistä meni myös myyntiin.
1930-40-luvuilla Kauklahden lasitehdas oli merkittävin valaisinlasin tuottaja.
Kauklahden Valaistuslasi teki kupuja mm. seuraaviin kohteisiin: Stockmannin tavaratalo, Viipurin kirjasto, Bio Rex, Helsingin Yliopisto, Lasipalatsi, Ruotsalainen Teatteri, Stadion, Paimion Parantola ja Kivelän sairaala. Kuvassa Paavo Tynellin valaisin.
Taiteilijoiden tehtäviin kuului mm. mallien suunnittelu. Maalaamossa työskenteli sekä koulutettuja taiteilijoita että mallien mukaan sarjatyötä tekeviä koristemaalareita.
Kauklahden maalatuille lasiesineille oli tunnusomaista lennokas ja luonnosmainen siveltimen käyttö.
Minäkin pääsin kokeilemaan lasimaalausta museon pajalla. Työstin poikani kanssa lasin pintaan värikkäitä kukkia ja lehtiä.
Lopputulos ei ehkä ihan mestarien tasoa. Mutta hauskaa puuhaa se oli. Taidan ostaa omat lasimaalausvälineet kotiini.
Lasitehtaan lyhyt historia:
Claes Norstedt (1870-1952) Iittalan lasitehtaan entinen johtaja perusti vuonna 1923 Aktiebolaget Norstedt Osakeyhtiö nimisen lasitehtaan Kauklahteen entisen tiilitehtaan paikalle. Alkuaikoina tehtaassa valmistettiin käyttö- ja apteekkilasia. Vuonna 1927 osake-enemmistö siirtyi Riihimäen Lasi Oy:lle ja tehtaasta tuli tämän tytäryhtiö Kauklahden Lasitehdas Oy. Kauklahden lasitehtaaseen keskitettiin valaisinlasin tuotanto. Lasitehtaalla oli parhaimmilaan yli 160 työntekijää. Vuonna 1951 Kauklahden lasitehtaan tuotanto päätettiin lopettaa taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Tuotanto siirtyi vuonna 1952 Riihimäen tehtaille. Nykyään paikalla toimii Kuusakoski Oy. Lasikylän historiasta Kauklahdessa muistuttavat yhä monet tiennimet kuten "Kristallikuja" tai "Hyttimestarintie".
