Muutama vuosi sitten sain mieheltäni lahjaksi Tynellin tähtitaivaan. Olin haaveillut siitä kauan. Valaisin heijastaa kauniisti valoa. Osa tulee epäsuorasti katon kautta, osa messinkisen ritilän ja lasin läpi ja loppu himmeä, mutta sitäkin kauniimpi säteily pienistä aukoista, "tähdistä". Tynell on suunnitellut lampun vuonna 1946. Niitä on eri kokoisia sekä eri värisiä, tummaa ja vaaleaa.
Kuva: Kristiina Hemminki
Valaisimella on mielestäni kaunein mahdollinen nimi. Se muistuttaa minua hetkistä Hangossa: loppukesän illoista, jolloin istumme kuistilla ja muutama tuikkiva tähti valaisee tummenevaa taivasta. Tai sydäntalven kirkkaasta yöstä, jolloin Joulukiireet hellittävät ja katson ikkunasta kirkasta tähtitaivasta ja muistan niitä rakkaita, jotka olen menettänyt. Tai lapsuudesta, jolloin nukkumaanmenoajan jälkeen katselin suunnatonta avaruutta ja tunsin, miten kaikki maailmassa on mahdollista. Maapallon ulkopuolinen elämäkin.
Paavo Tynellin (1890-1973) upeita valaisimia ja luonnoksia esillä Designmuseossa. 24.5 saakka
Paavo Tynell on suunnitellut valaisimia niin yksityiskoteihin kuin julkisiinkin tiloihin. Arkkitehdit kuten Alvar Aalto, Erik Bryggman, Erkki Huttunen ja Aarne Ervi tekivät hänen kanssaan yhteistyötä. Hän niitti mainetta myös ulkomailla, erityisesti Yhdysvalloissa, joissa hänen hissivalaisimensa olivat erityisen suosittuja.
1940-luvun lopulla valaisimiin ilmestyi Tynellile ominainen koristeellisuus "isoäidin pitsipöksyiksikin" nimitetty dekoratiivisuus, joka sai paljon jäljittelijöitä.Messinkiä, nahkapunoksia, ajatonta designia...Tynellin valaisimia valmistivat Oy Taito Ab, Idman sekä Yhdysvalloissa Litecraft sekä Lightolier. Ensimmäisen valaisimensa hän valmisti kuitenkin taidetakomo Korussa vuonna 1913, jolloin hän sai siselöitsijän kisellikirjan.
Koska kuuluisien miestaiteilijoiden taidetta tekevistä vaimoista muistetaan aina mainita kenen kanssa tämä oli naimisissa, mainittakoon Paavo Tynellistäkin, että hänen puolisonsa oli taidokas lasitaiteilija Helena Tynell. Tässä hänen "Palojaan"