Näin asui Ilja Repin

Taiteilija Ilja Repinin ateljeekoti, Penaty-huvila Karjalankannaksella tuhoutui sodassa, mutta rakennettiin uudelleen kotimuseoksi. Siellä elävät muistot Repinin ja Natalia Nordmannin iloisesta taiteilijaelämästä.

Ateljeessa on esillä viimeinen Ilja Repinin maalaama omakuva vuodelta 1920. Maalaus toisessa telineessä esittää Vesuviusta, ja oikealla näkyy kirjailija Aleksandr Puškinin muotokuva

Kun Ilja Repin asettui vuonna 1899 Terijoen Kuokkalaan, hän oli jo maailmankuulu taiteilija. Opettajana Pietarin taideakatemiassa toimiessaan hän osallistui aktiivisesti kaupungin taide-elämään, ja siellä hän oli tavannut Natalia Borisovna Nordmannin, suomalaissukuisen amiraalin tyttären, joka oli häntä lähes 20 vuotta nuorempi. Hän osti Kuokkalasta huvilan Nordmannin nimiin.

Vaimonsa ja lapsensa jättäneellä Repinillä ja Nordmannilla oli vapaa suhde, joka oli molempien ihaileman Leo Tolstoin moraalisten periaatteiden mukainen. Nordmann oli moderni ja itsenäinen nainen. Hän oli työskennellyt valokuvaajana ja kirjoittanut nimellä Natalia Severova.

Pariskunnan huvila sai nimekseen Penaty muinaisten roomalaisten kotijumalien penaattien mukaan. Se tarjosi rauhallisen asuin- ja työympäristön, joka ei kuitenkaan ollut liian kaukana Pietarista. Yli 500 ­neliön­­ huvilassa on kahdeksan huonetta, joista suurin toimi Repinin ateljeena. Nordmannilla oli talviverannan vieressä työhuone, jossa hän kirjoitti novelleja ja romaaneja.

Repinin ostama huvila oli alun perin pienempi, mutta sitä laajennettiin perheen ja taiteenteon tarpeisiin. Etualan lasiveranta oli rakennuksen vanhimpia osia. Kattoikkunat toivat valoa maalaamiseen. Rakennus tuhoutui sodassa, ja se on rakennettu uudelleen.

Ilja Repin maalasi useita teoksia samanaikaisesti, ja suurten maalausten teossa auttoivat hänen oppilaansa, joita usein asui talossa. Huvilan seinillä on Repinin oppilaiden ja ystävien töitä, mutta hänen omista maalauksistaan hienoimmat ovat nykyään Venäläisen taiteen museossa Pietarissa ja Tretjakovin galleriassa Moskovassa.

– Ilja Repin oli hyvin tuottelias ja samalla myös tarkka teostensa yksityiskohtien aitoudesta. Hän matkusti keräämässä esineitä, joiden ajatteli sopivan maalauksiinsa, kertoo Penatyn museon varajohtaja Juri Balatsenko.

– Vuonna 1888 hän etsi Etelä-Venäjältä materiaalia tunnettuun maalaukseensa Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille. Monet taulun esineistä voi löytää täältä ateljeesta.

Penatyn pyöreän pöydän ympärillä kestittiin vieraita keskiviikkoisin. Lapsia kuvaavassa maalauksessa ovat Repinin tyttäret Vera ja Nadešda, ja sen oikealla puolella oleva taulu esittää Natalia Nordmannia. Pieni rantamaisema lapsikuvan alla on esityö Repinin maalaukseen Mikä vapaus!

Juhlat aina keskiviikkoisin

Natalia Nordmannilla oli paljon ideoita siitä, miten tässä talossa oltiin ja elettiin, museonjohtaja Tatjana Borodina kertoo.

– Hän lanseerasi kasvisruokavalion, gramofonin tahtiin tanssimisen, valokuvaamisen ja keskiviikkoiset vastaanotot. Nordmann oli Tolstoin tapaan vakuuttunut siitä, että maailman voisi pelastaa nälältä kasvissyönnillä.

Keskiviikot olivat vierailupäiviä. Silloin huvilan ulkopuolelle ripustettiin kello 15 vaaleansininen lippu, joka viesti siitä, että kaikki olivat tervetulleita.

Repin teki myös veistoksia. Natalia Nordmannin muotokuva on esillä Penatyssä.

– Natalia Nordmann hyväksyi terveellisistä elämäntavoistaan huolimatta yhden epäterveellisen asian: viinin. Hän kutsui sitä juomaksi, joka antaa juojalle auringon energian. Pyöreän pöydän ympärillä kaikki ottivat ruokaa itse. Jos joku unohti säännöt ja tarjoili toiselle, rangaistuksena oli yleensä se, että joutui pitämään hauskan puheen ruokasalin portaikossa. Tämän rangaistuksen saattoi saada myös itse Repin, Juri Balatsenko kertoo.

Vierailijoiden joukossa oli kuuluisuuksia, kuten kirjailijat Maksim Gorki ja Leonid Andrejev sekä kulttuurivaikuttaja, kriitikko ja realismin puolustaja Vladimir Stasov. Kyläilyjen ja isojen illallisten aika kesti vuoteen 1914, jolloin Natalia Nordmann sairastui ulkomaanmatkalla ja kuoli Sveitsissä.

Alakerran talvipuutarhassa vietettiin muun muassa teehetkiä. Wieniläistuolit ovat todennäköisesti Jacob & Josef Kohnin valmistamat. Repinin veistos vasemmalla esittää Leo Tolstoita.

Suomen kansalaiseksi sodan jälkeen

Ilja Repin kävi kotimaassaan Venäjällä viimeisen kerran 1917; sen jälkeen itsenäistyneen Suomen ja Venäjän raja suljettiin. Taiteilijasta tuli tahtomattaan yksi monista venäläisistä emigranteista Suomessa. Hän yritti luoda yhteyksiä suomalaisiin taiteilijoihin ja lahjoitti 1919 seitsemän omaa maalaustaan ja 23 muuta venäläisten taiteilijoiden maalausta Suomen Taideyhdistykselle.

– Elämä Kuokkalassa oli hyvin niukkaa. Repinillä ei ollut tarpeeksi rahaa lämmittää koko huvilaa, ja sanotaan, ettei hänellä aina ollut varaa ostaa ruokaakaan. Hänen oikea kätensä oli kipeä ja näkönsä huonontunut, joten hän maalasi vasemmalla kädellään ja käytti lähes metrin pituisia siveltimiä, Juri Balatsenko kertoo.

Kun Repinin oikea käsi kipeytyi, hän ryhtyi maalaamaan vasemmalla. Näön huononnuttua hän käytti pitkävartisia siveltimiä.

Repin kuoli 86 vuoden iässä syyskuussa 1930. Hänet haudattiin Penatyn puistoon pienelle kukkulalle, paikkaan, jota hän oli kutsunut kotikylänsä Tšugujevin nimellä.

Huvila tuhoutui täysin toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1944 vietettiin Repinin 100-vuotisjuhlaa, ja silloin päätettiin, että Penaty rakennetaan uudelleen alkuperäisten piirustusten mukaan.

– Talossa olleet tavarat vietiin turvaan Pietariin jo vuonna 1941. Nyt kaikki, mitä saatiin pelastettua, on taas täällä.

Yhdessä museon huoneista näytetään lyhytelokuvaa, jossa Ilja Repin ja hänen tyttärensä Vera lapioivat lunta ja heittelevät lumipalloja huvilaan johtavalla kujalla. Vaikka filmillä näkyy vanha mies, hän on myös nuorekas ja leikkisä taiteilija. Katsoja voi melkein kuulla hänen kuiskaavan: ”Täällä olin onnellinen.”

Juttu on julkaistu Antiikki & Designissa 3/2016.

Ilja Repinin kotimuseo Penaty, Primorskoe Shosse 411, Repino. Lisätietoa ja aukioloajat www.eng.nimrah.ru/musrepin/

Seuraa meitä somessa