Kansallisromantiikkaa kesällä

Matkailu avartaa, todellakin, ja kun pitää silmänsä auki voi nähdä hienoa arkkitehtuuria. Mikkelin-reissulla valloitti kaupungin tuomiokirkko, joka on yksi komeimmista näkemistäni uusgoottilaisista kirkoista Suomessa. Kirkon on piirtänyt arkkitehti Josef Stenbäck, ja se rakennettiin vuosina 1896-­97.

Mikkelin tuomiokirkko valmistui 1800-luvun lopulla, kuten moni muukin suomalainen uusgoottilainen kirkko. Uusgotiikka oli meillä erityisesti kirkkojen rakennustyyli.

Myös kirkon naapurissa on mielenkiintoinen ja Mikkelissä harvinainen rakennus, niin sanottu graniittitalo, jonka on suunnitellut arkkitehti Armas Rankka 1912. Tässä rustiikissa kaupunkipalatsissa, jossa toimii Mikkelin taidemuseo, on vaikutteita kansallisromantiikasta, keskiajan linnoista ja kansainvälisestä modernista kiviarkkitehtuurista.

Graniittitalo rakennettiin 1912 asuintaloksi. Vuodesta 1970 talossa on toiminut Mikkelin taidemuseo.

Tyylin tunnetuin edustaja Suomessa on presidentin kesäasunto Kultarannassa. Sen piirsi Lars Sonck 1910-luvun alussa. Myös Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun taidemuseo (1904) on näyttävä esimerkki graniittiarkkitehtuurista, jossa kansallisromantiikka tosin korostuu enemmän kuin Rankan ja Sonckin toteutuksissa.

Jykevän ja maskuliinisen arkkitehtuurin jälkeen oli ihastuttavaa tutustua herkempään rakennustaiteeseen. Sitä löytyi Jyväskyläskylästä. Kun vaeltaa halki puistomaisen yliopistokampuksen, joka muuten on yksi Suomen hienoimpia ja josta löytyy arkkitehti Alvar Aallon keskeisimpiä töitä, voi päätyä Älylään. Se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja tyylillisesti yhtenäinen kaupunginosa, jota hallitsee pääasiassa 1900-luvun alun arkkitehtuuri.

Sieltä löytää Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin Wivi Lönnin suunnitteleman asuintalon, jonka hän piirsi itselleen ja äidilleen 1910. Tampereella syntynyt Lönn päätyi Keski-Suomeen veljensä houkuttelemana.

Lönnin koti on valmistunut samoihin aikoihin kuin edellä mainitut graniittitalot, mutta on hengeltään klassisempaa tyyliä, jossa on vaikutteita jugendista. Lönn on tainnut olla melkoinen veijari, kun hän on piirtänyt pihapiirin kanalan lähestulkoon empiretalon kopioksi päätykolmioineen.

Wivi Lönnin pihapiiriinsä piirtämä kanala Jyväskylän Älylässä.

Lönnin Jyväskylän-koti on nykyään kotiseutuneuvos Kauko Sorjosen omistuksessa, ja siellä järjestetään taidenäyttelyitä. Lönnin talon puutarha on valloittava, ja kannattaa vierailla myös talon siivessä toimivassa talvipuutarhassa.

Ivar Viktor Janssonin Tyttö ja delfiini -teos (1916) kuuluu Kauko Sorjosen Säätiön kokoelmiin.

 

Anttiblogiuusi s100x100 q80 noupscale

Antti Kaijalainen

Antti Kaijalainen on Antiikki & Design -lehden toimittaja. Hän on kiinnostunut antiikista ja designista sekä kaikista niiden väliin jäävistä kiinnostavista esineistä.