Huomasin, että laukkujen ja miesten valinnassa on jotain samaa. Molempia etsitään tositarkoituksella. Tiettyjä kriteerejä voi myös soveltaa molempiin. No, ihan huumorimielessä toki.
Ensinnäkin millainen laukku? Kallistunko noin viisikymppiseen vintageen, nuorekkaaseen second handiin vai otanko viimeisintä mallia?
Kierrokseni Punavuoren butiikeissa vain vaikeutti valintaani: second hand- ja vintagelaukkujen tarjonta oli suorastaan ylitsepursuava. Liikkeet sijoittuvat lähekkäin, joten kierros on helppo ja kätevä hoitaa yhdessä päivässä.
Olen metsästänyt sitä täydellistä käsilaukkua kauan. Olen uskollista laatua ja kerran hyvän löydettyäni käytän sitä ahkerasti. Haluaisin siis laukun, joka sopii joka tilaisuuteen; arkeen, reissulle, dinnerille ja työtapaamisiin. Värillä ei ole minulle periaatteessa merkitystä, kunhan se olisi helposti yhdisteltävissä eri asukokonaisuuksiin. Etsin luotettavaa kumppania, sellaista, joka ei paljasta salaisuuksiani muulle maailmalle. Vetoketju on siis ainoa ehdoton vaatimukseni, jotten pudottele aarteitani enää pitkin katua. Kriteerinäni uudelle kumppanilleni olisi klassisuus, siisti ulkoasu ja mahdollinen jälleenmyyntiarvo. Tosin eihän sitä rakkaastaan lähtökohtaisesti toki koskaan halua luopua.
Usein olen rakastunut laukkuihin pelkän ulkonäön perusteella. Olen unohtanut järkevyyden ja käytettävyyden. Olen ahtanut pienen kaunokaiseni täyteen tavaraa, niin että sen muoto kärsii ja sitten ostanut hädissäni muovipussin, johon sullon loput tavarani. Uuteen laukkuuni tulisi mahtua lompakon, kameran ja kännykän lisäksi pieni meikkipussi ja mahdollisesti juomapullo ja eväspussi lastani varten. Mikäli uusi armaani jaksaisi kantaa myös pientä läppäriäni, olisin ikionnellinen. Tällaisia ihmelaukkuja ei kasvakaan joka oksalla.
Olen toki törmännyt vuosien varrella muutamaan täydelliseen yksilöön, mutta valitettavasti jo niiden hinta kertoi, että ne olivat tottuneet liian ylelliseen elämäntapaan, jollaista minä en voisi heille tarjota. Tai sitten olen törmännyt niihin pikaisesti lentokentällä, ulkomailla, katsellut näyteikkunan läpi ennättämättä tehdä lähempää tuttavuutta. Joskus taas olen harkinnut liian pitkään, ja ne ovatkin löytyneet hetken päästä jonkun toisen käsivarrelta. Tai sitten olen huomannut halunneeni laukun, jonka kaikki muutkin haluavat. Tai vielä pahempaa, laukun, joka on näkynyt muotikuvissa kaikkien it-neitosten kainalossa.
Usein liikaa pohdittuani, olen menettänyt mahdollisuuteni, ja jäänyt haikailemaan jotain taakse jäänyttä vintageihanuutta. Viimeeksi jätin sellaisia taakseni Nizzassa, jossa kiertelin paikallisia vintage- ja secondhandliikkeitä. Eräs hurmaava butiikinpitäjä sanoi minulle, että "siihen oikeaan" on tartuttava heti, muuten se karkaa käsistä. Hän tietysti tarkoitti laukkuja, mutta hyvä elämänohje noin muutenkin.
Kun vuosia kertyy, on tärkeää pitää laukusta huolta. Vintage- ja Secondhand Butiikkien laukut paitsi näyttivät hyvin säilyneiltä myös tuoksuivat raikkaalle, useimmilla mahdollisilla kumppaneilla oli jopa esittää aitoustodistukset. "Sellainen todistus olisi hyvä myös ihmissuhdemarkkinoilla", eräs sinkkuystäväni naurahti.
Lopputuloksena päivän harhailulleni oli se, että laukuissa löytyi useampikin ihastus. Onneksi se tärkein, mieheni, on kuitenkin minulle se Ainoa Oikea.
Vaikka olinkin periaatteessa laukkuostoksilla, katseeni harhaili myös liikkeissä poimien muitakin ihanuuksia. Tässä kierrokseni muita katseenvangitsijoita.
Ai minkä valitsin käsivarrelleni? En tiedä vielä itsekään. Kun sen oikean laukun kohtaa, tietää kyllä.
EilaNor, Fredrikinkatu 40
Frankly My Dear, Fredrikinkatu 30
Amado, Fredrikinkatu 25
Ruutu Rouva Fredrikinkatu 16
Soma Oma, Fredrikinkatu 16
Hepsankeikka, Korkeavuorenkatu 17