Astrid Lindgrenin koti avautui museona

Ruotsin rakastetuin lastenkirjailija Astrid Lindgren asui Tukholman Dalagatanilla yli 60 vuotta. Nyt hänen kotinsa on avattu yleisölle niin kuin hän itse toivoi. Kaikki näyttää siltä, kuin kirjailija olisi vain lähtenyt hetkeksi ulos.

Työhuoneessaan Astrid Lindgren kirjoitti kirjansa puhtaaksi. Hän ripusti sen seinille kirjojen originaalikuvituksia. Peppi Pitkätossun kuvitti tanskalaissyntyinen Ingrid Vang Nyman ja muun muassa Melukylän lapset Virossa syntynyt Ilon Wikland.

Heti ovesta sisään astuessa tuntee tulleensa vieraisille viihtyisään kotiin. Naulakossa riippuu talvitakki, ja avariin huoneisiin paistaa aamupäivän valo. Ulkoa kuuluu Vasaparkenissa leikkivien lasten ääniä.

Ihan kuin asukas olisi vain lähtenyt pistäytymään ulkona. Aika on pysähtynyt Tukholman Dalagatanilla 28. tammikuuta 2002, jolloin kirjailija Astrid Lindgren kuoli 94-vuotiaana asuttuaan täällä yli 60 vuotta.

Perikunta päätti jättää asunnon ennalleen ja antaa kirjailijan perintöä vaalivan Astrid Lindgren -seuran järjestää kotimuseoon opastuksia. Tätä Astrid Lindgren oli itse toivonut.

Kierrokset aloitettiin loppuvuodesta 2015, ja niiden suosio on yllättänyt seuran, kertoo Astrid Lindgren -seuran puheenjohtaja Kjell Bohlund. Kovan kysynnän vuoksi suunnitteilla on myös suomenkielisiä opastuksia.

Astrid Lindgren -seuran puheenjohtaja, Lindgrenin kustantajan Rabén & Sjögrenin entinen johtaja Kjell Bohlund on yllättynyt kävijätulvasta.

40-luvun asunto oli huippumoderni

Facit-kirjoituskone on paikallaan työpöydällä, jonka ääressä Astrid Lindgren työskenteli. Seinillä on taidetta ja lastenkirjojen kuvitusten originaaliteoksia. Tunnelma on kodikas. Kaikesta näkee, että tässä kodissa on asuttu vuosikymmeniä.

– Astrid ja Sture Lindgrenin muuttaessa Dalagatan 46:een 1941 asunto oli huippumoderni. Oli neljä huonetta, keittiö ja kaksi wc:tä, mikä oli siihen aikaan luksusta, Bohlund kertoo.

Aikaisemmin Lindgrenit olivat asuneet pienessä kaksiossa Vulcanusgatanilla. Nyt elämänlaatu parani huimasti. Tytär Karin sai oman huoneen, samoin Astridin nuorena synnyttämä avioton poika Lars, jonka hän oli vauvana joutunut antamaan sijoitusperheeseen Tanskaan.

Astrid Lindgren oli kautta vuosien kärsinyt Lassen hylkäämisestä ja tunsi helpotusta onnistuttuaan hakemaan hänet Ruotsiin.

Kirjailijaa esittävä veistos on kodin ikkunalla.

Astrid Lindgren kiintyi esineisiinsä

Astrid Lindgren sisusti kodin oman makunsa mukaan. Hän osti paljon taidetta, mutta taulut olivat tuttujen taiteilijoiden maalaamia, eivät mitään gallerialöytöjä, Kjell Bohlund kertoo.

Kodin tunnelma on 1950-luvulta. Bohlundin mukaan Astrid Lindgren kiintyi huonekaluihinsa ja pikkuesineisiinsä eikä hennonut heittää mitään pois.

– Hän oli myös säästäväinen, vaikka toisaalta avusti monia ihmisiä avokätisesti ja osti muun muassa lapsilleen asunnot.

Lindgrenien alkuvuodet Dalagatanilla olivat onnellisia. Astrid oli kotirouva, mutta työskenteli öisin kirjeiden sensuroijana tiedustelupalvelussa. Perhe kokoontui joka päivä viideltä syömään päivällistä.

Avarassa olohuoneessa on monta mukavaa sohvaa. Astrid Lindgren ei halunnut muuttaa sisustusta juuri lainkaan sen jälkeen, kun oli saanut 1950-luvulla sisustettua asunnon mieleisekseen.

Ensin käsin, sitten koneella

Kirjailijan urakin sai alkunsa Dalagatanilla. Astrid Lindgren oli nuoresta asti halunnut kirjoittaa. Hänen sisällään asui lapsi läpi elämän, kuten hän vielä vanhana kertoi. Hän tarkkaili lapsia ja leikki mielellään omien lastensa kanssa.

Oli selvää, että hänen ensimmäinen kirjansa olisi lastenkirja. 1940-alussa Karin-­tytär innoitti äidin kirjoittamaan tyttökirjan. Käsikirjoituksen valmistuttua hän lähetti sen Rabén & Sjögrenin kustantamon lastenkirjakilpailuun. Britt-Marie lättnar sitt hjärta (suom. Riitta-Maija keventää sydäntään) voitti toisen palkinnon 1944.

Silloin Karinin keksimän Peppi Pitkätossunkin tarina oli jo kehittymässä. Astrid Lindgren teki kustannussopimuksen Rabén & Sjögrenin kanssa vuonna 1945. Loppu onkin lastenkirjallisuuden historiaa: Peppi-kirjoista tuli kansainvälinen menestys ja Astrid Lindgrenistä kuuluisuus.

– Täällä hän kirjoitti, Kjell Bohlund näyttää.

Pienessä makuuhuoneessa on kapea sänky ja sen päällä ohut viltti. Astrid Lindgren työskenteli mieluiten sängyssä tyynyyn nojaten. Peppi-kirjojen aikaan Astrid ja Sture nukkuivat ruokasalin viereisessä isossa huoneessa, mutta myöhempinä vuosinaan Astrid muutti nukkumaan sen takana olevaan vierashuoneeseen.

– Hän kirjoitti pikakirjoituksella ja korjasi ja viimeisteli tekstejään pitkään. Vasta ollessaan tyytyväinen lopputulokseen hän siirtyi kirjoituskoneelle ja naputteli tekstin puhtaaksi, Bohlund kertoo.

Silmälasit ja kirjoituskone, kirjailijan tärkeimmät.

Leskeksi vain 46-vuotiaana

1940- ja 50-luvun vaihde oli Dalagatanilla vauhdikasta aikaa. Peppi-kirjoja käännettiin ja myytiin ympäri Eurooppaa, ja Sture Lindgrenin ura oli hyvässä vauhdissa. Hän oli edennyt Motormännens riksförbundin johtajaksi. Astrid Lindgren työskenteli Rabén & Sjögrenillä osa-aikaisena kustannustoimittajana.

Vaikka perheellä näytti menevän hienosti, asiat olivat todellisuudessa huonolla tolalla. Sture Lindgrenin pitkään jatkunut alkoholiongelma oli pahentunut. Hänellä oli myös ollut avioliiton ulkopuolinen suhde. Puhuttiin avioerosta, mutta Sture lopetti suhteen ja Astrid antoi hänelle anteeksi.

– Sture kuvataan usein Astridille pelkkää kärsimystä aiheuttaneeksi juopoksi. Hän kuitenkin oli myös kiltti ja loi Astridille paremman elämän. Heillä oli monta vuotta hauskaa yhdessä, Kjell Bohlund sanoo.

Sture Lindgren kuoli vuonna 1958. Sen jälkeen Astrid asui Dalagatanin asunnossa aluksi Karinin kanssa ja sitten yksin.

Puolison kuolema oli 46-vuotiaalle Astrid Lindgrenille järkytys, mutta myöhemmin hän kertoi nauttivansa yksinolosta ja kirjoitusrauhasta.

– Astrid matkusteli paljon. Häntä kutsuttiin messuille ja vierailuille. Hän lähti aina mielellään, kunnes ikä alkoi painaa, Bohlund kertoo.

Dalagatanin kodista tuli Astrid Lindgrenin vanhuusvuosina suvun kohtauspaikka. Lapset ja lapsenlapset kokoontuivat joka sunnuntai päivällispöytään. Astrid ei enää jaksanut hääriä yksin keittiössä, ja hänellä oli apunaan kotihengetär.

1980-luvun lopulla hän palkkasi avukseen myös sihteerin vastaamaan postilaatikosta vyöryviin kirjeisiin ja viimeisinä vuosinaan sairaanhoitajan.

Astrid Lindgren kuoli rauhallisesti kotonaan omassa sängyssään. Muisto hänen vaiheikkaasta elämästään säilyy Dalagatanin kauniissa huoneissa.

Juttu on julkaistu Antiikki & Designissa 4/2016.

Astrid Lindgrens hem, Dalagatan 46, Tukholma. Museoon pääsee vain ennakkovarauksella, www.astridlindgrensallskapet.se