Pukumuotia 1700-luvulta

Antiikkitekstiilit ovat Suomessa harvinaisia. Toki niitä on meillä aikoinaan käytetty, hienojakin, mutta tekstiilien kohtaloksi on usein tullut tuhoutuminen. Tekstiilien uhkana ja hävittäjinä ovat olleet milloin tuhohyönteiset milloin tulipalot ja homeet sekä kehno säilyttäminen.

Tekstiilit ovat siis herkästi haavoittuvaa kulttuuriperintöä. Siksi onkin pienoinen ihme, että Helanderilla lokakuussa myyty naisten silkkijakku on säilynyt näihin päiviin saakka. Jakulla on pitkä historia. Se on säilynyt samassa suvussa 1700-luvulta lähtien, kunnes se nyt vaihtoi omistajaa. Jakun ensimmäinen omistaja oli suomalainen Anna-Maria Steinhausen, joka eli vuosina 1728–1812.

1700-luvun naisten silkkijakku myytiin Helanderin lokakuun huutokaupassa yhdessä viuhkan ja lornjetin eli silmälasien kanssa, vasarahinta 1 800 e.

Jakku on säilynyt huolellisen säilyttämisen ja vähäisen käytön ansiosta. Säännöllisessä käytössä se on kuulemma ollut edellisen kerran 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Suvun viimeiseksi jäänyt jakun omistaja kertoo käyttäneensä jakkua kerran, 14-vuotiaana naamiaisissa.

Sehän sopii: naamiohuveja ja naamiaisia, kuinka rokokoota!

Vanhat tekstiilit ovat kuluneet, ja niitä on paikattu, parsittu ja kunnostettu eri tavoin. Rikkinäisistä vaatteista on myös tuunattu jotain muuta, housuista on hyvin voinut riittää kangasta vaikkapa lapsen takkiin. Silloin alkuperäinen vaate on hävinnyt.

Meidän päivän tekstiilejä on hyvä kohdella siten, että ne säilyvät mahdollisimman pitkään tulevaisuuteen. Siten ne luovat kuvaa ajastamme tulevaisuuden tutkijoille. Vanhoihin perintötekstiileihin, ryijyihin, kastemekkoihin, pitsiliinoihin tai vaikkapa Marimekon tai Vuokon 1960-luvun mekkoihin, kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota. Niitä ei kannata säilyttää tai pestä ihan miten vain.

Vanhat tekstiilit eivät kestä samanlaista pesua kuin uudet vaatteet, siksi niitä ei kannata laittaa pesukoneeseen. Sen pyörityksessä ne voivat repeytyä tai haurastua entisestään. Silittäminen voi myös nopeuttaa kankaan tuhoutumista. Vanhoja liinavaatteita ei ole hyvä mankeloida, sillä se venyttää kangasta ja aiheuttaa siihen teräviä taitteita, joiden kohdalta kangas menee helposti puhki.

Kodissa vanhat tekstiilit säilyvät parhaiten tavallisessa huonelämpötilassa. Kellarit ja vintit ovat usein liian kosteita paikkoja tekstiileille. Myös liian kuiva ilma on orgaanisille tekstiileille, siis silkille, pellavalle, villalle ja puuvillalle, pahasta: ne haurastuvat.

Antti Kaijalainen

Antti Kaijalainen on Antiikki & Design -lehden toimittaja. Hän on kiinnostunut antiikista ja designista sekä kaikista niiden väliin jäävistä kiinnostavista esineistä.

Seuraa meitä somessa