Kun pieni saaristolaisvene irtosi laiturista, tunsin olevani matkalla kohti seikkailua. Matkani pää oli viime kesänä avattu Espoon Kaupunginmuseon uusi kohde, Pentalan saaristolaiselämää esittelevä museo. Kun näin miljöön mereltä käsin tuntui, kuin olisin siirtynyt ajassa taaksepäin, toiseen maailmaan, elämäntapaan ja toiseen todellisuuteen. Tältä kesäasukkaista, jotka tulivat Pentalaan viettämään kesiään, täytyi tuntua.
Pentalassa kohtaa monta eri aikakautta, kerroksellisuus kuvaa saaristolaismuseota hyvin. Saaren Helmi, Gurlin talo, on rakennettu noin 1920-luvun lopussa, mutta on museoitu kuvastamamaan aikaa, jolloin saaren viimeinen ympärivuotinen asukas Gurli Nyholm asui siinä 1980-luvulla. Sen huonekalut ja lukuisat esineet on aseteltu museoon niille paikoille, johon Gurli oli ne jättänyt. Gurlin talossa käydessään tuntuu kuin talon emäntä olisi vain poikennut mattoja kutomaan naapurisaaren Marttastugaan ja palaisi hetken päästä takaisin kotiinsa keittämään meille kahvit.
Aikoinaan Pentalassa kohtasi myös kaksi eri maailmaa. Vastakkain asettuvat yhtäältä kalastajamökin karu arki ja toisaalta upea Espoo Segelföreningerin pursiseura sekä saaressa kesiään viettäneet kesävieraat, joiden herraskainen elämäntapa epäilemättä herätti vähintäänkin ihmetystä meren parkitsemissa saarelaisissa. Vaikka saarelaisten pääelinkeino olikin kalastus, mukavaa lisätienestiä toi myös kesävieraiden majoittaminen. 1800-luvun lopulla höyrylaivayhteyksien kehityttyä kaupungin sivistyneistöä houkutteli terveellinen saaristolaiselämä. Pentalassakin rakennettiin huviloita kuten Villa Rosengård erityisesti kesävieraita varten. Myös omaa kotia ehostettin ja tapetoitiin ja vuokrattiin joko osa huoneista tai koko koti kesäasukeille ja muutettiin kesäksi itse pienempään "stugaan".
Saaristolaisten karumpi elämäntapa ja kesävieraiden joutilas ajanvietto eivät aina saaneet ymmärrystä toinen toisiltaan. Myös saaristossa naapuruussuhteista riittää tarinoita, vaikkapa siitä, miten paksu ja korkea kuusiaita erotti naapurukset toisistaan ja miten anoppi kieltäytyi mantereelta saareen naidun miniänsä Gurlin kahvikutsuista: "Koskaan en tule sinun luoksesi". Kuitenkin ulkopuoliselle menneisyyden saaristo näyttää idylliltä, paikalta, jossa syreenien tuoksuun sekottuvat tuoreiden kalojen ja levän lemahdus. Kun suljen silmäni, melkein kuulen, miten kalastajien vene kolahtaa rantakallioon heidän palatessaan mereltä, miten purjeveneiden köydet hakkaavat mastoihin ja miten Villa Rosengårdin pihalta kantautuu posliinikuppien kilinä sekä kroketinpeluun äänet. Ja miten lokit kirkuvat -silloin ja nyt.
Pentalan saari on yhdistelmä Saariston Lapsia, Myrskyluodon Maijaa ja säätyläistön elämää kuvaavia muistelmia. Kannattaa varata koko päivä saaristokierrosta varten. Pentalassa on hieno luontopolku, joka johtaa mm. Espoon eteläisimmälle järvelle. Museolla on erilaista ohjelmaa sekä opastuksia, joille kannattaa osallistua. Lapset voivat ihastella lampaita ja mukavia mökkituliaisia voi ostaa Villa Rosengårdin museokaupasta.
Saaristomuseo on avoinna yleisölle 8.6.-1.9.2019.
Saareen pääsee omalla veneellä tai yhteysaluksella
Lisätietoja mm. täältä
