Tuntematon jugendhelmi

Turun keskustassa nököttää hämmentävän kaunis, keltaiseksi rapattu jugendrakennus, johon harva kiinnittää huomiota: rakennus on Turun synagoga ja koska se ei usein ole avoinna ulkopuolisille, on se helppo ohittaa. Synagoga on kuitenkin yksi harvoista täysin alkuperäisessä asussaan säilyneistä suomalaisista jugendrakennuksista.

Turun synagoga on valmistunut vuonna 1912.

Turun synagogan suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti Eskil Hindersson, ja apunaan hänellä oli August Krook, joka vastasi sisustussuunnittelusta ja töiden valvonnasta. Peruskivi laskettiin Turun kaupungin lahjoittamalla tontilla vuonna 1910 ja rakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin.

Synagogan käytävän seinillä on kuvia rakennusvaiheesta. 1900-luvun alussa Turun keskusta ei vielä ulottunut synagogalle asti, kuten hauskasta vuoden 1927 kuvasta voi todeta.

1900-luvun alussa Turun juutalainen seurakunta oli kasvanut suureksi, yli 200 jäsentä kattavaksi seurakunnaksi. Jumalanpalvelukset oli aikaisemmin pidetty ankeassa kunnossa olleessa Turun linnassa, mutta seurakunnan kasvaessa syntyi ajatus oman synagogan rakentamisesta. Myös Helsingin juutalainen seurakunta rakensi samoihin aikoihin oman synagogan. Suomen synagogat ovat arvokkaita myös sikäli, että tämän aikakauden synagogat on Euroopasta tehokkaasti tuhottu.

Turun synagogan sali.

Sisustuksen kauniit yksityiskohdat vetävät huomion puoleensa: tehokeinona käytetty sininen väri, kultaisena hehkuvat valaisimet, lämpimän puun sävyiset kiinteät kalusteet koristeaiheineen.

Kattokupoli on sisältä syvän sininen ja sitä rytmittävät kultaiset tähdet.

Synagoga on ollut seurakuntalaisten koti ja tapaamispaikka. Varsinkin miehille synagoga on merkinnyt paljon, sillä sääntöjen mukaisesti jumalanpalvelus tapahtuu kolme kertaa päivässä. Naiset osallistuvat jumalanpalveluksiin vain harvoin – miksi, siitä on montakin selitystä. Perinteinen selitys lienee se, että naisten läsnäollessa miesten ajatus saattaa lähteä harhailemaan väärille urille...

Synagogan komeat penkit vaativat suoraa selkää ja hyviä istumalihaksia! Parhaimmillaan jumalanpalvelukset ovat voineet kestää 3-4 tuntia.

Tiedättekö muuten, mistä juontaa juurensa sanonta "sirpaleet tuottavat onnea"? Juutalaisista häistä, sillä perinteen mukaisesti hääseremonian lopuksi sulhasen on polkaistava jalallaan lasi rikki. Juutalaisia häitä ei Turun synagogassa ole vietetty enää vuosikymmeniin, sillä seurakunta on pienentynyt eivätkä ihmiset pidä enää niin kiinni perinteistä. 

Synagogan valoisa portaikko.

Vanhaan aikaan, kun oli tärkeää, että molemmat puolisot olivat juutalaisia, jouduttiin avioliittoja usein järjestämään. Saattoi hyvinkin tapahtua niin, että tuttavan tuttavan kautta löydettiin sopivan ikäinen morsian tai sulhanen, joka hyppäsi junaan, saapui Turkuun aamulla, tapasi puolisonsa ensimmäistä kertaa vasta silloin ja oli jo illalla naimisissa. Siis vähän niin kuin "Ensitreffit alttarilla"-tyyppinen formaatti!

Näkymä sisäpihan puolelta.

Oma, kaunis synagoga on Turun pienelle juutalaiselle seurakunnalle suuri ylpeydenaihe. Rakennukseen on vasta teetetty yhteistyössä Museoviraston kanssa kunnostussuunnitelma ja rakennus on tarkoitus kunnostaa lähiaikoina. Tämä kaunis jugendhelmi tulee siis jatkossakin sulostuttamaan Turun kaupunkikuvaa.

Koristeellinen ovi sisäpihan puolella. Synagogassa on myös paljon muitakin tiloja kuin vain jumalanpalvelussali.

 

Seuraa meitä somessa