Weisteen Wanhan Villan joulutunnelmaa

Saapuessani Weisteen Wanhan Villan luokse, lumipisarat putoilivat hiljakseen kasvoilleni. Vanhan huvilan ikkunoissa loistivat kutsuvasti valot. Hetkessä oli jotain taianomaista. Pohdin, että lieköhän  yrityksen perustaja, Kalle Weiste, saapuessaan Pukinmäkeen vuonna 1926, ihastunut laillani itse huvilaan vai oliko viereinen  tyhjä suuri tontti sekä puinen, yritystoimintaan soveltuva nyt jo purettu rakennus herättänyt kiinnostuksen. Paikannimenäkään Pukinmäki ei liene ollut joulukoristetehtaalle lainkaan  hullumpi.

Ennen tehtailijaksi ryhtymistään Kalle Weisteellä oli takanaan pitkä ura kansakoulunopettajana. Hän oli leskimies ja pienen pojan isä. Kuvassa Kalle Weiste Aarre-poikansa kanssa 1920-luvulla.
Kalle Weiste perusti oman yrityksen K.A.Weisteen Kluuvikadulle vuonna jo 1924.

Kalle Weiste osti 1900-luvun alussa valmistuneen huvilan ja päätti perustaa asunnon viereen joulukoristeita ja paperitarvikkeita valmistavan tehtaan. Aikaisemmin hänellä oli ollut paperikauppa. Harmillista kyllä, hän ei ollut saanut paperikauppaansa myyntiin joulukoristeita, sillä ne oli luvattu jollekin toiselle jälleenmyyjälle. Toimenmiehenä Kalle Weiste päätti ruveta valmistamaan koristeet itse ja lähti opiskelemaan alaa Saksaan, joka jo tuolloin oli perinteikäs joulukoristeiden valmistusmaa.Tuskin villeimmissään unelmissaankaan hän olisi arvannut, että vuonna 2017 huvila seisoo valaistuna täynnä Weisteen joulukoristeita ja sen vieressä Weisteen suuri tehdasrakennus. Yritys on yhä perheyritys, jossa työskentelee suvun jäseniä jo neljännessä polvessa.

Huvila varhaisvuosina. Kalle Weiste oli myös innokas puutarhuri. Kuvan etualalla oli omenapuita ja niiden takana olivat kasvihuoneet. Huvilan takana taas levittäytyvät kaupungin pellot. Tuolloin pihassa oli myös kanala ja muita kotieläimiä. Pyrkimys omavaraisuuteen oli suuri.

 

Huvilan ulkoasu ei ole juurikaan muuttunut.
Tehtaan perustaminen oli iso investointi. Tarvittiin koneita, joiden osat osin tuotiin ulkomailla, mutta ne modifioitiin ja rakennettiin paikan päällä toimintaan sopiviksi. Onneksi Kalle Weiste oli myös itse kätevä käsistään: hän oli toiminut myös veistonopettajana ja opiskellut Ateneumissa piirustus-, muovailu- ja metallipakotuskurssilla.
Vuonna 1927 tehtaalla oli töissä 7 henkeä, ja ruuhka-aikana enemmän. Vuosikymmeniä myöhemmin, vilkkaimpina vuosina tehtaalla työskenteli toista sataa henkeä. Joitain töitä, kuten lameiden pussitusta ja koristeiden osasia saatettiin tehdä myös kotitöinä. Työetuihin kuuluivat mm. joulukoristeet omaan kotiin.

 

Weisteen toiminta laajeni myöhemmin myös Hankoon, Ruotsiin ja Kirkkonummelle.

  Aiemmin koristeet olivat olleet kallita, ulkomailta tuotoja ylellisyysesineitä, joita löytyi lähinnä varakkaimpien kodeista. 1920-luvulla koristeiden saatavuus parani ja hinta laski osin kotimaisen valmistuksen myötä. Ensimmäisiä tuotteita olivat lasiset pallot, joita jonkin aikaa puhallettiin myös Suomessa sekä hopealankakoristeet.

Weisteen tehdas lienee tuttu koristeidensa kautta jokaiselle suomalaiselle.  Weiste on valmistanut kuusentähtiä, pikkutonttuja, kynttilänjalkoja, hopealametta, kuusenpunosta ja muovisia kuusenpalloja suomalaisia koteja koristamaan. Lisäksi Weisteellä valmistettiin myös vappu- ja karnevaalikoristeita. Oma kutomotoiminta alkoi vuonna 1936. Sotavuosina tehtaalla valmistettiin mitali-ja kunniamerkeissä tarvittavia nauhoja, poletteja ja seppelenauhoja. Näinä vuosina joulukoristeita ei valmistettu materiaalipulan vuoksi.

Hopealametta kiinnitettiin kuusen oksiin.
Joulutähti on perinteikkäin Weisteen koristeista. Useimmissa kodeissa vanha, sukupolvelta toiselle siirtynyt perintötähti kiinnitetään joka joulu kuusen latvaan. Tähti valmistettiin venytetystä kuparilangasta, joka hopeoitiin.
Jääpuikot valmistettiin hopealangasta. Lapsena kierrettyä hopealankaa oli hauska vetää suoraksi.
Ensimmäiset muovipallot valmistettiin Hangossa vuonna 1959. Vanhimmissa muovisissa koristepalloissa on hyvin erottuva sauma; pallot valmistettiin liittämällä kaksi levyä yhteen. Vuoden 1969 jälkeen pallot valmistettiin muottiin puhaltamalla.
Hangon Koristeviennissä valmistettiin tonttuja. Vanhojen tonttujen kasvot on valmistettu pahvista.
Kaikista vanhimpien tonttujen lakit on valmistettu kreppipaperista.

 

Vanhimmat kuusenkynttilänpidikkeet olivat tätä mallia, vaikkakin tämä on vuodelta 1957. Rasian kannen on piirtänyt Kalle Weisteen Kaisu-tytär.

 

Uusi tuotantoala Hangon Koristeviennissä 1950-luvulla oli metalliset kynttilänpitimet, tähdet ja kynttiläkellot.

Tehdas sijaitsi huvilan pihapiirissä. Lämpimistä suhteista perheen ja tehtaanväen välillä kertovat vanhat valokuvat, joissa lapset poseeravat tehtaan työntekijöiden vieressä. Tehtaan työntekijöillä oli pitkiä, jopa elinikäisiksi muodostuneita työsuhteita.  Kalle Weisteen opettajatausta vaikutti varmasti siihen, että hänellä riitti tehtaan johtamisen ohella kiinnostusta myös sivistystoimeen. Weiste oli käynnistänyt hankkeen nimeltä Tehtaitten Koulu Oy., jossa osakkaina oli 22 paikallista tehdasta, liikelaitosta ja liikemiestä. Se oli oppilaitos, jossa saattoi opiskella kaupallisia aineita, laskentatoimea, kirjanpitoa ja konekirjoitusta. Lisäbonuksena oli toki se, että koulusta valmistui hyviä, ammatillisen pätevyyden saaneita työntekijöitä tehtaille. Nykyään koulu on osa Haaga-Helia ammattikorkeakoulua.

 

Alkuaikoina myyntinäyttely oli vain huoneen kokoinen. Nyt myyntinäyttely on vallannut tehdasrakennuksen yläkerroksen.

Vanha, muistoja tulvillaan oleva  huvila on kunnostettu pieteetillä, entiset huonejärjestykset on säilytetty ja huoneiden väritys ja tapetit mukailevat menneiden vuosikymmenien tunnelmaa. Huvilan sisällä sisällä asuu joulun henki. Huvilaa on tarkoitus pitää avoinna ympäri vuoden. Tulevaisuuden projektina huvilaan on suunnitteilla myös joulunvieton ja joulukoristeiden historiaa esittelevä museo.

Weisteen perhettä on asunut huvilassa monta sukupolvea, Myöhempinä vuosikymmeninä talossa on ollut tehtaan työntekijöiden asuntoja. Nyt huvilan alakerta on muutettu ympärivuotiseksi Weisteen koristemaailman näyttelytilaksi ja myymäläksi.
Koristeet vaihtuvat ja uudistuvat. Kuitenkin vanhat perinteet näkyvät latvatähdessä, jonka malli on sama kuin tehtaan alkuaikoina.
Vanhat ikkunat luovat tunnelmaa.
Alkuvuosina tehtaan konttori sijaitsi tässä huoneessa. Myöhemmin huonetta käytettiin perheen ruokasalina.
Nyt sama huone on täynnä valkoisia koristeita.
Vanha keittiön liesi muistuttaa jouluista kauan sitten.
Remontissa on otettu esiin vanhaa hirsiseinää.
Weisteellä on joulu kesät, talvet. Vanhassa perhealbumin kuvassa rouva Weiste, tytär Kaisu ja sukulaistyttö Ida asettelevat hopealankakoristeita kuusen oksille 1940-luvun alussa.

 

Nykymuoti suosii runsasta koristelua. Kuva Weisteen huvilan yhdestä lukuisista kuusista.
Joka vuosi mallisto elää. Tulevana jouluna ripustan kuuseeni Weisteen Suomi 100-pallot.

 

Weisteen Wanha Villa sijaitsee missäs muualla kuin Pukinmäessä, osoite on Kalle Weisteen katu 4, 00720 Helsinki

 

Lähteet:

Weisteen perheenjäsenten haastattelut

Kaisa Koivisto, Hannele Nyman, Marjo-Riitta Saloniemi "Joulupuu on rakennettu."

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa