Harvinaisen hyvän tavaran viikonloppu

Kyse oli Hagelstamin lauantain huutokaupasta, joissa myytiin sekä modernia muotoilua että klassista antiikkia ja taidetta. Tarjonta oli kauttaaltaan merkittävän laadukas.

Tarjolla oli esimerkiksi keisarillisia huonekaluja, jotka ovat kuuluneet Venäjän keisarin Nikolai II ja hänen vaimonsa Alexandra Feodorovan yksityisen puolen hopeasalonkiin Talvipalatsissa. Myös huonekalut on hopeoitu, mutta sekään ei aukaissut tarpeeksi kukkaron nyörejä, vaan huonekalut jäivät myymättä. Niiden lähtöhinnat liikkuivat 12 000–20 000 euroa kappaleelta.

Hopeoitu pöytä keisarillisesta Talvipalatsista Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II ajalta (1894-1917). Pöytä jäi myymättä Hagelstamilla, lähtöhinta 12 000 e.

Hyvin kävi puolestaan Eero Järnefeltin Saimi kedolla –maalaukselle. Sen myymättä jääminen olisikin ollut lähes kulttuuriskandaali. Järnefelt maalasi vaimonsa Saimin ranskalaisen ulkoilmamaalauksen innoittamana, ja tuloksena oli suomalaisen taidehistorian ihastuttavimpia teoksia. Se tulvii kesän valoa ja lämpöä, raukeutta ja lempeä. Teos on intiimi, eikä sitä nähtykään Järnefeltin aikana näyttelyssä; se oli tehty vain perheen katsottavaksi.

Eero Järnefelt: Saimi kedolla (1890-luku), vasarahinta 65 000 e.

Paavo Tynellin muotoilema harvinainen Kinema-valaisin vuodelta 1946 oli tapaus sekin. Suurikoinen kruunu oli aikoinaan valaissut lahtelaisen Kinema-elokuvateatterin tiloja. Valaisimia on valmistettu vain muutamia kappaleita, mikä tarkoitti että toista tilaisuutta hankkia tällainen valaisin ei ehkä tule koskaan. Lopulta kattokruunu myytiin 44 000 vasarahintaan, joka on suurin summa Tynellin valaisimesta suomalaisilla antiikkimarkkinoilla.

Paavo Tynell nousi Hagelstamilla ennätyshintaan, 44 0000 e, myös Timo Sarpanevan Ilmat-taidelasi päätyi huippulukemiin, 22 000 e.

Tapio Wirkkala on ollut tämän vuoden kuumin muotoilijanimi, mutta lauantain Hagelstamilla ainakin lasimuotoilussa potin korjasi Timo Sarpaneva. Hänen suunnittelemansa harvinainen Ilmat-taidelasi nousi huippuhintaan, 24 000 euron vasarahintaan (lähtöhinta 15 000 e). Teos on saanut nimensä kolmesta kuplasta esineen sisällä. Kuplien saaminen lasin sisään oli Sarpanevalle tärkeä ilmaisullinen innovaatio, siten sai lasin sisälle avaruudellisuutta.

Koviin nousijoihin kuului myös ruotsalaisen Josef Frankin Svenskt Tennille suunnittelema lipasto (malli 1050), jonka vasarahinta kipusi peräti 22 000 euroon (lähtöhinta 5 000 e). Vaikka kyse on maailmanluokan designklassikosta, hintaa voi pitää yllättävänkin korkeana. Suomessa kun parhaiten menestyy kotimainen design.

Josef Frank suunnitteli Svenskt Tennille persoonallisen Flora-lipaston, vasarahinta 22 000 e.
Carl Fredrik Elg teki tämän kahvikannun 1783 Pietarsaaressa, lauantaina 232 vuotta myöhemmin se myytiin Hagelstam & Co:n huutokaupassa 6 950 euron vasarahinnalla (lähtöhinta 10 000 e).

 

Seuraa meitä somessa