Nykyaikaisen boolin esi-isät valmistettiin jo barokin aikana eli 1600-luvulla. Tuon ajan boolien perustana oli jamaikalainen rommi, mutta nykyään se voi olla melkein mikä tahansa. Klassiseen booliin kuuluvat kuitenkin nämä ainekset: yksi osa hapanta, kaksi makeaa, kolme vahvaa ja neljä mietoa. Rommiboolissa se tarkoittaa samassa suhteessa hedelmämehua, sokerilientä, rommia ja vettä.
Booli tarjoillaan perinteisesti suuresta, siihen tarkoitetusta maljasta. Nils Schillmark (1745 Skellefteå–1804 Loviisa) maalasi ikonisen kuvan punssimaljasta asetelmaansa 1700-luvun lopulla. Maalaukseen piirtyy kustavilaisen ajan ihanteet värien ja muotojen harmoniasta. Asetelman kaunis boolimalja on Itä-Intian kauppakomppanian tuomaa kiinalaista posliinia.
Samantyyppisia boolimaljoja tehtiin Pohjoismaissa 1900-luvun alkuun niin keramiikasta kuin lasistakin. Perinteinen booli- tai punssilasi on pieni ja usein korvallinen, ja niitäkin valmistettiin keraamisina ja lasisina.
Juoma otettiin maljasta kauhalla. Suomessa boolia tai punssia annosteltiin usein hopeapesäisillä liemikauhoilla, mutta etenkin Englannissa siihen kehitettiin oma kauhansa, joka oli usein liemikauhoja sirompi. Englantilaisten boolikauhojen varsi on usein tehty valaanluusta, joka on kierretty spiraaliin muotoon. Pesään on monesti upotettu hopearaha.
Mitä kummaa maisemamaalaus tekee kelloliikkeessä? ihmettelin kun vierailin Longitudissa. Liike myy sekä antiikki- että vintagekelloja, ja myös huoltaa ja korjaa niitä. Tarkastelin maalausta lähempää, ja huomasin, että sekin on kello, nimittäin taulukello. Kelloseppä Vesa Hyvärisen mukaan taulukello on peräisin Wienistä noin 1840, mutta myös Saksa voi olla mahdollinen valmistusmaa. Taulukellot, joiden taiteellinen taso on hyvä, ovat harvinaisia. Usein niissä on päädytty tahattomaan naivistisuuteen.
Kello on kellotornissa, tietysti.
